maanantai 10. helmikuuta 2014

Oon mää ommellutkin!

...mutta en kyllä muista mitä. Ainakin joululahjoja pari. Lähinnähän tuo mun ompeluhuone toimii pyykinkuivaushuoneena ja ompelukoneet pölynkerääjinä, kun ei ole aikaa ommella. Oma vaatekaappi kaipais pikaista päivitystä, mutta ongelmina on a) en osaa tehdä itselleni istuvia vaatteita b) itselle on liian kallista ommella, kun kankaat on niin kalliita ja c) kaikki vaatteet näyttää joka tapauksessa kauheilta mun päällä, joten on turha tehdä uusia kun vanhat ryysytkin verhoaa sen mitä pitää. :D

Sain nyt kuitenkin ommeltua JA kuvattua (aika mahtava saavutus!) Sampolle tämmösen hassun ruutupaidan. Materiaalit maksoi 1€ kirppikseltä. Tää on siis vanhasta miesten paidasta tehty, paitsi hupun kangas on mun palalaarista. Kaava on jostain uudehkosta Ottobresta.



Miten tuo mun pikkunen neljävuotiaani näyttääkin kuvissa jo niin isolta lapselta? Ainakin sen tukka on pitkä, koska sitä kasvatetaan vielä pitemmäksi. Musta on ihan kiva, että lapsi osaa sanoa itse minkälaisista jutuista tykkää, mutta ois kauheen kiva, kun tuo tukankasvatus ei ois niin kauhian epäsiistiä. Mitä mää tuolle pehkolle teen? :D

Viime aikoina on ollut ainakin FB:n ompelupalstoilla juttua näistä perusvaatteista ja miten niiden ompeleminen koetaan jotenkin huonommaksi kuin erikoisten ja itse kaavoitettujen vaatteiden ompelu. Minä aion jatkossakin ommella vain näitä perusvaatteita, mun mielestä on ihan turha keksiä pyörää uudestaan jos se on jo kertaalleen keksitty eli toisin sanoen, jos mulla on valmis toimiva kaava, niin en todellakaan värkkää omaa kaavaa ihan vaan siks, että on itse kaavotettu. :) Ei riitä aika mulla siihen, ei. Toisaalta tuntuu kauheen turhalta kirjotella tämmöstä blogiakaan, kun ei tää päivity juuri koskaan ja ei täällä tosiaan mitään ihmeellistä varmasti jatkossakaan nähdä.

3 kommenttia:

ST kirjoitti...

Tosi hieno paita! Onko tuo poika Sampo?

Maikki kirjoitti...

Paita on tosi nätti, ja Sampo on taitava poseeraaja. Tukka on kasvanut just siihen pituuteen, ettei se oo oikein lyhyt eikä pitkä eli kaikkein vaikein vaihe.

Ja pidä vain tätä blogia edelleen! Eiköhän sitä aina jotain mainitsemisen arvoista tapahdu.

Nakottaja kirjoitti...

On kyllä hieno paita!

Musta tuntuu, että tuo ompeluhifistely alkaa mennä jo vähän höpöksi. Koko ajan pitää keksiä jotain uutta ja erottuvaa. Kohta varmaan kaikki suunnittelee omat kankaansakin. Tarkemmin ajatellen, johan sitä tapahtuu...